Naisten terveyskasvatushanke AfganistanissaRadioDeissä esitetty radio-ohjelma 26.6.2008 klo 18.30Tämänkertaisessa ohjelmassa tapaamme sveitsiläisen Annan, joka on asunut joitain vuosia Afganistanissa ja on naisten terveyskasvatushankkeessa mukana vastaamassa ainoana ulkomaalaisena hankkeen onnistumisesta. Hän kertoo meille naisten ja tyttöjen elämästä itäisessä Afganistanissa.Afganistan on monien ongelmien maa. Siellä on käyty sotaa siitä lähtien, kun Neuvostoliitto valloitti maan jouluna 1979. Välillä maassa on ollut täysi sota ja toisinaan taistelua on käyty vastarintaliikkeitä vastaan. ![]() Aliravittu afgaanilapsi Afganistanissa on korkein kuolleisuus ja sairastavuus koko maailmassa. 40 % alle 5-v lapsista kuolee. Elinajan odotus on 35-42 vuotta miehille ja naisille. Afganistanissa on suuri määrä ennalta ehkäistäviä sairauksia. Terveyskasvatushankkeen tavoitteena on tehdä ennalta ehkäisevää työtä. Pashtu-alueella, missä hanke toimii, on suurin osa väestöstä alle 25-vuotiaita kuten muuallakin kehittyvissä maissa. Kylissä perheissä on usein enemmän kuin 6 lasta. Maassa on korkea äiti- ja lapsikuolleisuus ja aliravitsemus, joka johtuu köyhyydestä, taudeista ja riittävän ja monipuolisen ruoan puutteesta. Uskonnollisten johtajien asettamat rajoitukset ja asenteet naisia kohtaan vaikuttavat edelleen. Alueella on monenlaisia ongelmia. Entisistä pakolaisleireistä on tullut kyliä. Muuttoliike on johtanut ihmisiä pois omilta asuinalueiltaan ja sen seurauksena yhteisöissä yhteistyö on puutteellista. Yhteisiä ongelmia ei ratkaista ja siitä seuraa huono terveys ja riippuvainen asenne: odotetaan, että kansalaisjärjestöt ratkaisevat heidän ongelmansa. Maanviljelijöiden ongelmia ovat olleet jatkuva kuivuus ja maamiinat pelloilla. Afganistan on riippuvainen ulkomailta tuodusta ruoasta. Oopiumin viljely on ollut ainoa tulolähde maanviljelijöille. Noin 20 % kaupunkien väestöstä on koulutettuja, mutta maaseudulla vain alle 5 %. Naiset ovat tätäkin vähemmän koulutettuja. Itäisellä alueella on kuitenkin aina korostettu koulutuksen merkitystä sekä pojille että tytöille. Turvallisuusriskit ovat olemassa jatkuvasti. Alueella on hallituksen ja ulkomaalaisjoukkojen vastaisuutta, siellä on heimojen välisiä taisteluja ja mahtava julkisuudelta piilossa pidetty huumebisnes. Vastarintaliikkeiden toiminta ja Pakistanin rajan läheisyys lisäävät turvattomuutta. ![]() Ravitsemuskoulutusta - Mitä Operaatio Mobilisaation tekemä naisten terveyskasvatushanke pitää sisällään? Naisten terveyskasvatushanke keskittyy auttamaan naisia ja lapsia ja erityisesti tyttöjä muuttamalla käytäntöjä, jotka johtavat huonoon terveyteen. Hanke pyrkii tavoitteisiinsa koulutuksen ja terveyskasvatuksen kautta. Tavoitteena on saada terveyskasvatus mukaan kansalliseen koulutusjärjestelmään, mikä johtaisi muutoksiin terveyteen liittyvissä käytännöissä kansallisella tasolla. Yhteistyötä tehdään paikallisten kouluviranomaisten kanssa, jolloin tuetaan heidän periaatettaan tyttöjen ja poikien tasa-arvoisesta kouluttamisesta. Opettajille ja virkamiehille järjestetään viikoittaista koulutusta opetusmetodeista, lukujärjestyksen laatimisesta, oppituntien laatimisesta ja annetaan terveystietoa. Turvallisuusriskit rajoittavat tyttöjen kouluun menoa edelleen, koska perheet ovat haluttomia lähettämään heitä siitä syystä kouluun. Itäisen kaupungin lähistöllä ja sitä kauempana olevilla alueilla on hyvin vähän tai ei lainkaan terveyspalveluja. Siellä, missä palvelua on tarjolla, keskitytään sairauksien parantamiseen eikä ennalta ehkäisevään toimintaan. Hankkeessa koulutetaan terveystyöntekijöitä yhteisöihin ja siinä keskitytään toimimaan kodeista käsin, jolloin toimintaa voidaan jatkaa tiukoissakin turvallisuustilanteissa. Opetusta annetaan terveyskerhoissa. Työssä keskitytään muuttamaan äitien, naisten ja lasten asenteita ja auttamaan 1-5-v lasten aliravitsemusasioissa. ![]() Terveyskasvatusta opetetaan - Keitä ovat ne, jotka saavat ensisijaisesti hyötyä tästä hankkeesta? Hanke auttaa 8000 koulutyttöä. He vievät terveystietoa kotiinsa. Hankkeessa on mukana 42 opettajaa ja koulutarkastajaa ja he ovat myös hyödynsaajia. 800 lukutaidotonta kerhojen oppilasta saa lukutaito-opetusta. He ovat 15-45-v naisia, joilla ei ole mahdollisuutta mennä kouluun. Lukutaidon opetuksella autetaan naisia saamaan käyttöönsä kirjoitettua terveysmateriaalia, löytämään apua sairaalasta ja lukemaan lääkeohjeita. Hankkeesta saa hyötyä myös 20 kerhon opettajaa, jotka ovat koulutettuja, mutta joilla on taloudellisesti ja sosiaalisesti vaikea tilanne elämässä. Hanke auttaa 400 1-5-v aliravittua lasta. Samalla tulevat 1600 aliravittujen lasten perheenjäsentä autetuiksi. Heillä on taloudellisia vaikeuksia ja tiedon puutetta yleisesti terveydestä ja hygieniasta. Naispuolinen terveysopettaja antaa opetusta ravinnosta, ennalta ehkäisevästä terveydenhoidosta ja miten valmistaa ruokaa sellaisista aineista, jotka estävät aliravitsemusta ja yleisiä sairauksia ja miten tehdä ”superjauhoa”, joka on paikallisista viljoista tehtyä vitaminoitua jauhoa. Oma-apu-ryhmiin osallistuvat naiset, joita tulisi olemaan 1400 vuoden 2010 loppuun mennessä, saavat apua. Ryhmissä autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia, joita rohkaistaan tekemään oma säästösuunnitelma ja autetaan ratkomaan yhdessä ongelmiaan. 10 yhteisön johtajaa, jotka tukevat hanketta ja puhuvat sen puolesta, saavat myös itselleen hyötyä siitä. Haastatteluosuus
Käydessäni viimeksi Afganistanissa haastattelin naisten
terveyskasvatushankkeessa työssä olevaa Annaa. Hän kertoi naisen
asemasta Afganistanissa. Haastattelussa tulkkina toimii Pirjo Alajoki.
Siirrytään Kabuliin Afganistaniin. - Millainen tämä terveyskasvatushanke on? -
Tässä maassa on paljon sairauksia. Mitä sairauksia pyritte estämään ja
keskityttekö johonkin tiettyyn ihmisryhmään? - Kuulemme usein uutisia afgaaninaisten huonoista oloista. Kertoisitko heidän elämästään? - Kertoisitko afgaaninaisen elämästä lapsesta aikuisuuteen ja heidän elämänsä iloista ja ongelmista? -
Missä iässä tytöt menevät naimisiin? Sanoit, että he tietävät, kuka on
heidän aviomiehensä 12-13-vuoden iässä. - Eikö hän sitten ole hyvä vaimo, jos ensimmäinen lapsi ei ole poika? - Mitä sitten, jos ensimmäinen lapsi on tyttö tai he eivät saa lasta vähään aikaan? - Voisitko esitellä millainen on afgaanitalo? - Kun tytöt menevät
kihloihin 12-vuotiaana ja vuosi sen jälkeen naimisiin, niin ovatko he
päässeet sitä ennen kouluun? |